sunnuntai 29. toukokuuta 2016

KUIN IKUISESTI MYÖHÄSSÄ OLEVA JÄNIS!


Pakaralihakseni on laittanut pystyyn kunnon mielenosoituksen. Toissa viikolla hieroja runnoi jumia noin pari tuntia, eikä se siltikään antanut periksi. Saman viikon perjantai aamuna se oli hieman leppynyt, mutta edelleen kapina päällä.
Rullaan jalat joka kerta, vaikka en edes tekisi niillä mitään. Pyrin tällä pitämään istumatyön aiheuttamatta jumit poissa.

Tuumasin ensin, että olisin skipannut jalkapäivän kokonaan, mutta sitten yhdessä punttikaverien kanssa päädyttiin tekemään eristäviä liikkeitä, että kapinamölli takalistossani saa murjottaa rauhassa.


Tällä laitteella on kiva treenata olkapäitä. Asento on hyvä ja saan paremman tuntuman kuin käsipainoilla.
Saikun jälkeen treeni on kulkenut muuten kivasti, vaikka kropassa on jumeja ilmentynyt. En toki odottanutkaan tästä kuukauden lepäilyn jälkeen mitään riemusavottaa, mutta kiitorata uutta nousua varten näyttää olevan pidempi kuin ensin arvelinkaan. Nyt toki kun on kausikortti WFC:lle hankittuna, niin ei sinne voi mennä milloin vain ilman huolta salimaksuista. Kunnolla rullaa joka paikkaan ja verryttelyä päälle.
Selkäpäivästäkin saa enemmän perille menevää treeniä, kun kaveri tsemppaa tekemään parhaan mitä voi.
Olen panostanut kehonhuoltoon nyt merkittävän paljon ja pyrkinyt pitämään huolta lihaksistosta. Samalla olen säätänyt ruokailua täysin uudelle tasolle, että ravintoa tulisi tarpeeksi. Jälkimmäinen herättää ihmetystä aina, kun syön jossain missä on ihmisiä ympärillä. Eräs jopa nappasi valokuvan lautasestani, kun oli ensin ihmetellyt aterian kokoa.
Opin tästäkin sen, että tankoa pitäisi rinnan sijaan vetää enemmän Aatamin omenaa kohti, että liike menisi enemmän selälle.
Saikun aikana vatsaa ehti kertyä lisää ja haluaisin polttaa sitä pois nyt mahdollisimman nopeasti. Sitä varten olenkin miettinyt, että pitäisi ottaa käyttöön joka treenin päätteeksi heat treeniä ja antaa palaa maksimaalisilla sykkeillä. Ongelmana on vain aika. Herään pirun aikaisin, että ehdin käydä salilla ennen töitä ja töiden jälkeen on toimistolöysää, että ei ole virtaa tehdä oikein mitään. Tosin minulla on vielä lomat edessä, joten siinä voisin sitten paukuttaa edellä mainitun suunnitelmani ja nostaa treenitehoja korkeammalle. Tätä asiaa täytyy suunnitella, että sen voi toteuttaa ajan koittaessa. 
Tämän päivän jalkapäivä meni omalta osaltani harakoille.

Toki voisin alkaa lähteä tekemään tuota siten, että aloittaisin pienin askelin. Ei heti kaikkea kerralla. Ensin ottaa treenin päätteeksi pieni annos maksimisyke kardiota ja sitten lisätä potkua koneeseen vähitellen. Luonteeni tuntien siinä sitten nälkä kasvaisi syödessä ja pääsisin ”automaattisesti” sitten siihen moodiin, että tekisin täysiä töitä loman alkaessa.
Näistä kaikista hauis ja ojentaja ovat suosikkitreenini.
Nyt tosin täytyy ottaa hieman kevyemmin tämän tulevan viikon, koska tänään tunsin oloni erittäin väsyneeksi. Pääasiassa johtuu siitä, että olen kokenut olevani Liisa ihmemaan ikuisesti myöhässä oleva jänis, joka juoksee koko ajan kello kourassa. Sain hieman apua tuohon kiireeseen, kun korjasin fillarini. Voi pojat miten hyvin se kulkikaan tuossa viikolla. Talven jalkapäivät olivat tehneet tehtävänsä. Nyt tänään taas huomasin ettei samaa virtaa ollut, joten liika on ollut liikaa ja nyt täytyy  löysätä.

Otan kevennetyn viikon siten, että tutkin salilla enemmän tekniikoita kuin pyrin suorittamaan sarjoja. Tuo tosin pitää tehdä varovasti, ettei siinä käy tuo yllä mainittu ”nälkä vie mennessään” –efekti.

Nyt tekemään jotain turhaa, missä ei ole tavoitteita… Mitäköhän se olisi…?

Hyvää sunnuntaita kaikille!

– Jaakko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.